Virus- ja bakteeriperäiset taudit
Ihminen on aina altistunut elinympäristössään erilaisille mikrobeille, johon kuuluvat bakteerit, sienet, tietyt alkueliöt ja virukset. Suurin osa mikrobeista ei ole ihmiselle millään tavalla haitallisia. Osa on jopa hyödyllisiä, ja ne edistävät esimerkiksi ruoansulatuskanavan toimintaa. Pieni joukko mikrobeista on patogeenisiä, eli tauteja aiheuttavia.
Ihmiskuntaa vaivanneet taudit ovat muuttuneet ajan saatossa, ja nykyään kohtaamme tauteja, jotka eivät ennen ole olleet ongelma. Toisaalta useat taudit ovat jo käytännössä hävinneet maapallolta, tai niihin on tehokas hoito. Taudit muuttuvat siis aivan kuten muukin kulttuurimme, ja esimerkiksi teatteri, nuorten vaatteet, viihde ja asuminen on ollut eri aikoihin hyvin erilaista.
Virustaudit
Jokainen sairastelee joskus esimerkiksi kausi-influenssaa, joka on toki ikävä, mutta usein terveelle ihmiselle melko harmiton ja kohtuullisen nopeasti parantuva vaiva. Kausi-influenssa ei vaadi antibiootteja, vaan siihen paras hoito on lepo ja aika. Sairastuneen on myös suositeltavaa pysytellä kotona, jotta hän ei levitä tautia ympärilleen. Kausi-influenssaan on olemassa rokotus, joka täytyy ottaa erikseen jokaisella flunssakaudella, jotta se suojaisi mahdollisimman kattavasti. Rokotus on kuitenkin hyödyllinen, kun se otetaan jo ennen sairastumista.
Kausi-influenssaa ei hoideta antibiooteilla, sillä ne eivät tehoa siihen. Se on virustauti, jonka yleisimpiä aiheuttajia ovat esimerkiksi rinovirukset. Ne voivat aiheuttaa myös muita hengitystieinfektioita. Viruksilla ei ole itsenäistä aineenvaihduntaa, vaan ne ovat ikään kuin solujen loisia, eli ne eivät voi lisääntyä ilman elävää solua. Lisääntymistapa vaihtelee hieman sen mukaan, minkälainen virus on kyseessä. Yleisesti viruksille on kuitenkin tyypillistä, että se tunkeutuu soluun ja muokkaa solun perimän sellaiseksi, että solu tuottaa uusia viruksia.
Moniin virustauteihin on olemassa rokotteita, mutta osa viruksista on erinomaisia kehittämään mutaatioita, joten jo kehitetyt rokotteet eivät välttämättä tehoa niihin. Toisaalta taas esimerkiksi tuhkarokon rokote on osoittanut toimivuutensa monissa yhteyksissä. Osa viruksista saattaa olla pitkään latenttina, ja puhjeta jonkin tietyn ärsykkeen seurauksena. Tällainen on esimerkiksi Herpes Simplex, joka aiheuttaa huuli- tai genitaaliherpeksen. Myös viruksiin on olemassa lääkkeitä, jotka voivat estää niiden jakaantumista, tai niiden osien muodostumista.
Bakteeritaudit
Bakteereita on muiden mikrobien tapaan kaikkialla, ja suurin osa ihmisistä ei sairastu päivittäisestä altistuksesta huolimatta. Ne jotka sairastuvat, tarvitsevat usein antibioottihoitoa. Antibioottien kanssa on kuitenkin oltava varovainen, sillä antibioottiresistenssi on yksi pahimpia tulevaisuuden uhkia. Tämän vuoksi on tärkeää, että antibiootteja ei syödä turhaan.
Bakteereita voidaan jaotella esimerkiksi niiden rakenteen mukaan, tai sen mukaan minkälaista myrkkyä, eli toksiinia, ne tuottavat. Yksi tunnetuimmista bakteeritaudeista on A-ryhmän streptokokin aiheuttama nielutulehdus, angiina. Taudin aiheuttaa Streptococcus Pyogenes-bakteeri, ja se voidaan todeta viljelynäytteen avulla.
Moniin bakteeritauteihin on olemassa tehokas rokote, ja osa niistä kuuluu Suomessa rokoteohjelmaan. Esimerkiksi hinkuyskä on pienille lapsille pahimmassa tapauksessa tappava tauti, jonka aiheuttaa Bordetella Pertussis-niminen bakteeri. Lapsille annettava dtap-rokote kuitenkin ehkäisee tehokkaasti näitä tartuntoja.
Tautien ehkäisy
Sekä bakteeri- että virustaudit ovat usein ehkäistävissä. Rokoteohjelman mukaisten rokotteiden pitäminen ajantasalla on ensisijaisen tärkeää. Tämän lisäksi hyvällä käsihygienialla on suuri merkitys erityisesti julkisissa tiloissa, kuten kouluissa ja ravintoloissa. Myös haavat täytyy suojata ja pitää puhtaana, ja sairastuneiden kannattaa pysytellä kotona.
